Lenkkipolulla vilvoittelemassa

Kesäkuun kurjan kylmää keliä on heinäkuu nyt hyvitellyt jo useammankin viikon, eikä loppua näy. Hellettä hellettä! Jatkuvasti, päivästä toiseen, ei armoa.
En valita. (Lääh!) En valita! (Phuuh!) Kesällä saa olla kesä ja talvella talvi, nih! En valita! (unghmhnnn...) 

Lauantaina päivittelin irkkutanssiystävälleni kaupungin kadulla tahkoavia lenkkeilijöitä, hyvä ihme miten ne viitsii ja jaksaa, näillä helteillä, +30! Hulluja!

Sulkutuomion saanut kauppa myy varastojaan tyhjäksi alehinnoin, ja huraa! Viime viikolla löysin itselleni korvikkeet hajonneiden lenkkitossujen tilalle. Oi onnea! Mieli teki heti polulle kokeilemaan, etteivät vaan hiertäisi nämäkin kengät. Mutta kun nämä helteet. Kunhan vähän hellittäisi, niin voisi mennä kokeilemaan ilman että tarvii pelätä tuupertuvansa sinne polulle...

Uudet!
Vaan eipä helteet hellitä. Kämppäni tämän kesän lämpöennätys meni tänään rikki. Iltapäivällä kämpässä +32 astetta. Jee jee. Alkoi olla sisällä jo siinä määrin tukalaa, että tuntui oikein hyvältä ajatukselta lähteä ulos lenkkipolulle vähän vilvoittelemaan. Uudet kengät siis testiajoon, testissä kävelyä, hölkkää ja uusia heavy jig -askeleita.

Helle syö naista: Jalka ei nouse, nilkka ei oikene ja sivukeno on komia.  Huomioi erityisesti myös tulipunainen naama :D.
En ymmärrä mistä voi johtua, että tuntui niin ei-pahalta (selätin Mäen!!), vaikka mitään lenkkeilyä ole tehty yli kuukauteen. Lepo tehnyt tehtävänsä? "Lihakset"(??) lämpiävät ihan itsekseen näissä helteissä? Ei ymmärrä.

Kotona oli lämpötila laskenut puolentoista tunnin aikana huikeat 1,5 astetta. Kyllä tää tästä...

Klo 23:20, suunta edelleen alaspäin. Sisälämpötila enää vain +30.
Iltalenkin testitulokset:
- Lenkkipolulla on viileämpää kuin sisällä. Ainakin kävelyvauhdissa.
- 2,5 dl vesipullo on aika vähän vettä 1,5 tunnin lenkillä/askeltreenillä.
- Uudet askeleet ei tod. vielä muistissa, eikä etenkään lihasmuistissa jaloissa. Tekemistä riittää.
Mutta hei:
- Ei rakkoja!

Heti on kengän kärjet merkattu:  stamp-toe-hop, treble-hop-back-toe, treble-hop-back-toe!
Testisuoritus hyväksytty arvosanalla "hyvä".
Jee!

Terveisiä Kaustiselta!

Dragúnilla on tänä kesänä ollut kaksi kumpikin omalla laillaan aika ikimuistoista keikkaa.
Ensimmäinen keikka oli to 3.7. Salon iltatorilla, jossa esiinnyimme varmasti suurimmalle yleisölle koskaan. Lavan edessä tiiviisti keikkaamme seuraavan yleisön lisäksi oli taustoilla kaikki se torikojujen lomassa kulkeva kansa. Hienoa oli!

Tanssijoille armollinen lava: jalat hyvin piilossa ;). (Kuva Pasi D.)

Valmiina Pateen. (Kuva Pasi D.)
Viikkoa myöhemmin keikkailimme etäämpänä Turusta kuin koskaan. Peräti kymmenen hengen iskujoukko dragúnilaisia matkasi noin kuusi tuntia ja reilut 400 kilometriä pohjoisemmaksi, Keski-Pohjanmaalle Kaustiselle, keikalle Kaustisen kansanmusiikkijuhlille.

Lyhyestä viikonlopusta kaikki ilo irti, joten heti perjantaina tutustuttiin monenlaiseen ohjelmatarjontaan ja illan päätteen iltajumpaksi myös Dragún tanssi hauskaa huutokatrillia.

Dragúnilaisia Kaustisella.
Lauantaina oli oman keikan vuoro, ensin treenit ja sitten esitys. Hyvin meni ja juhlien valtaisasta ohjelmatarjonnasta huolimatta myös Dragúnille löytyi yleisönsä. Puoleen tuntiin mahtui kuusi numeroa, ja noin 25 asteen helteessä ehti tulla mukavan lämmin :). Mitään poskipunia tarvita, kun naama punoittaa kuin paloauto muutenkin... Hauskaa kuitenkin oli ja yleisökin vaikutti tykkäävän.

Lämmin viha-rakkaus -suhteeni: Warriors-tuskaa jälleen kerran :).  (Kuvakaappaus Marin videolta).

Teemaan sopivasti Latotanssi. (Kuvakaappaus Marin videolta).
Oman keikan lisäksi kävimme vielä tanssimassa pari reeliä Salosta tulleen Green Hopen tahtiin ennenkuin vaihdoimme vapaalle ja siirryimme itse yleisöksi kuka mihinkin ohjelmaan.

Jamijalat by S & S.
Kelit olivat komiat koko viikonlopun, koulumajoitus toimi, ruoka oli hyvää ja sitä riitti. Ohjelmatarjonta oli päätäpakottavan runsasta ja sitä oli moneen makuun, etenkin jos pitää kansanmusiikki/folk-tyyppisestä ohjelmasta.

Illan tullessa.

Lisätodistusaineistoa, paikalla on oltu!

Ensi kesänä toivottavasti uudelleen!