Syksyn 2014 Oireachtas Rince na hEorpa eli irkkutanssin EM-kisat ja MM-karsinnat sekä RTME Feis pidettiin Alankomaissa, Haagissa. Siis maassa ja kaupungissa, jossa en ole ennen ollut, joten tahdoin ehtiä nähdä hieman enemmän kuin vain seurata kisoja kisapaikalla. Siispä tälläkin kertaa saavuin ajoissa kisakaupunkiin, niin että ehtisin olla myös turistina kisojen lomassa. Torstai-iltana ei paljoa vielä ehditty kaupunkia katsella, mutta tunnelmallisten jouluvalojen lomassa se mikä pisti heti silmään oli - fillarit!! Niitä oli paljon! Niitä oli parkkeerattuna läjittäin joka puolella. Niille oli omia liikennemerkkejä ja kaistoja. Ne kiisivät niillä omilla kaistoillaan keskellä kävelykatua pelottavaa vauhtia. Kesti jonkun aikaa tottua ajatukseen, että tässä kaupungissa autojen sijaan varotaankin fillareita...
Perjantaina sekä vielä maanantaina ennen iltalentoamme ehdimme kierrellä ja katsella Haagia. Paikan päällä en edes ollut ihan varma siitä mitä oikeastaan näimme, kun jäi ennakkosuunnittelut tällä kertaa vähiin, mutta kun jälkeenpäin itseäni valistin, niin ainakin Binnenhof, Mauritshuis, ja kuninkaanlinna katsastettiin.
Goottilaistyylistä Binnenhofia on alettu rakentaa joskus 1200-luvulla ja se on ainakin Wikipedian mukaan vanhin edelleen toiminnassa oleva parlamenttitalo maailmassa. Nykyään taidemuseona toimiva barokinaikainen Mauritshuis puolestaan on rakennettu vuosien 1634-41 välillä ja siellä olisi päässyt katsomaan maailmankuulua maalausta Tyttö ja helmikorvakoru ihan livenä. Osa niin tekikin, minä barbaari jätin väliin. Museon kaupassa kyllä piipahdettiin katselemassa sitä maalausta kirjojen kansissa, postikorteissa, pelikorteissa, lasinalusissa... Kaiken kaikkiaan Haagista jäi oikein mukava ja viihtyisä vaikutelma.
Kuten toistuvasti olen ruikuttanut, pohjevamma esti kunnon askeltreenit koko syksyn. Ilmoittauduin silti sooloihin, kahteen tanssiin, siltä varalta että jos pohje kuitenkin kestäisi niin ei jäisi harmittamaan että mukana en olekaan. Eipä mokoma pohje vielä lauantaina kisapaikallakaan oikein ystävä ollut ja vielä noin vartti ennen oman kisaluokkani alkua lavan takana lämpätessäni arvoin että kannattaako osallistua vai säästää pohje pelkkään ceiliin. Mutta enhän minä tietenkään sitten lopulta malttanut siltä lavalta pois pysyä, joten menin ja tanssin tanssini miten parhaiten pystyin. Ensin light jig, jonka aikana pohje tuntui vielä melko hyvältä lähes loppuun asti. Siitä tanssista jäikin oikein hyvä mieli, mutta single jigissä sattui pohkeeseen jo entiseen tuttuun tapaan, ja vähän meni räpiköimiseksi, ihan selkeän virheenkin tein. Sijoitukset olivat silti hyvät, molemmissa puoliväli ylittyi ja etenkin light jigistä olin iloinen: Light jig jaettu viides 24:stä!, single jig 11/22. Vaikka henkilökohtaista mitaliläpyskää en tämä vuonna saanutkaan (niitä jaettiin tänä vuonna ilmeisesti vain top kolmelle tai jotain sinne päin), niin hyvä mieli jäi.
Ceilikisassa olin aidosti yllättynyt ja hämmästynyt, kun meitä oli kisaamassa vain kaksi joukkuetta! Missä kaikki olivat?! Minusta lauantain Feis-kisa oli hyvä kenraalitreeni sunnuntain EM-kisoille ja ihmettelin mikseivät muut joukkueet sitä hyväkseen käyttäneet. Jaoimme sitten suomalaisten kesken sijoitukset, Hki-Tre eka ja Tku toka.
Sunnuntai oli EM-mestaruuksien ja MM-karsintojen vuoro. Suomalaisedustusta oli sekä sooloissa kahden tanssijan voimin (joista toinen sai jopa recallin!), sekä kahden ceilijoukkueen voimin. Osallistujia oli tänä vuonna vähemmän, vain 7 ceilijoukkuetta viime vuoden 15 joukkueen sijaan. Liekö sitten se tosiasia, että MM-kisat pidetään tänä vuonna Montrealissa, Kanadassa ollut vähentänyt joukkueiden kiinnostusta. Tosin, eipä se EM-kisoissa sijoittuminen ketään pakota Kanadaan asti lähtemään. Omasta mielestämme sunnuntain suorituksemme oli lauantaita parempi (kenraaliharjoitus kannatti!) ja se riitti sijalle neljä, eli viimevuodesta tuli parannusta, huraa! Hki-Tre pisti vielä paremmaksi kolmannella sijallaan, joten suomalaisedustus oli kisoissa vahva. Hyvä me! Ceilin neljännen sijan ansiosta sain kuin sainkin kisojen 10-vuotismitalin kotiintuomisiksi, jipii.
Kaiken kaikkiaan tämän vuoden kisoista jäi muistot plussan puolelle, pahempaa pelkäsin. Soolojen osalta vähän ehkä tynkä olo joo, mutta olen hurjan tyytyväinen että päätin edes kahdella tanssilla kisata, niin jäi olo että osallistuttu on. Ja kovasti tietysti ilahdutti, että tanssit menivät lopulta paremmin mitä odotin. Viime vuonna ekakertalaisena taisi aika mennä pitkälti panikoidessa ja omaa vuoroa odotellessa niin että kisojen seuraamiseen ei osannut keskittyä juuri lainkaan, tänä vuonna sen sijaan tuli seurattua itse kisoja viime vuotta enemmän ja näin tuli koettua hieman erilaista feistunnelmaa. Mukavaa molemmat tavallaan.
Kisojen jälkeisten huhujen mukaan ensi vuonna ei koko kisoja olisi tulossa lainkaan, koska kiinnostunutta tapahtumajärjestäjää ei tunnu löytyvän. Gaasp! Sepä olisi kamalaa, etenkin kun Nordic Feiskin taitaa korista kuolemaansa. Tänä syksynähän ei Nordic Feisiä ollut, eikä ilmeisesti taida olla ensi syksynäkään, ellei Turku sitä järjestä, olen ollut ymmärtävinäni... Sääli. Nordic Feis on mukava tapahtuma ja soisin sen edelleenkin jatkuvan. Ja näiden kahden vuoden jälkeen RTME Feisistä tuntuu tulleen itselleni se kauden päätapahtuma, joten toivon todella, että tämä 10-vuotiskisavuosi saa vielä jatkoa. Etenkin kun tämä syksy nyt oli mitä oli, tekee kovasti mieli vielä edes kerran kyetä kisaamaan koko paletilla.
Ahne mikä ahne :).
