Kisojen jälkeen meni pari viikkoa tekemättä yhtään mitään, ja viime torstaista lähtien pohje on ollut viimeinkin! taas kaveri ja yhteistyökykyinen:
Torstaina hiukan juoksuhölkän tapaista, pohje fine. Perjantaina 2h tanssitunnit, eikä pohje ollut millänsäkään ennen tuntia, ei tuntien aikana eikä vielä tuntien jälkeenkään! Lauantaina menin mettälenkilleni, ja vaikka pääsääntöisesti kävelin, niin juoksin myös hiukkasen, ja pohje oli kuin mitään ei olisi koskaan ollutkaan!
Tässä vaiheessa liioittelun vaara alkoi hälyttää takaraivossa ja pakotin itselleni välipäivän sunnuntaiksi, sillä eilen oli taas irkkua luvassa ja ah! sitä riemua kun viimein pystyi tanssimaan ilman mitään kivun häivääkään pohkeessa! Loikin beginner-reelin keijuja kasapäin ja sydämeni kyllyydestä sen tunnin aikana!
Ja joo, nyt tuntuu pohkeessa. Mutta silleen niinkuin kuuluukin, kun riehuutanssii pitkän tauon jälkeen ja jättää sitten venyttelyt minimiin. Eli silleen ihan tavallisesti tuntuu.
Jee!!
(Ja kyllä minun on tarkoitus sieltä Haagin kisoistakin jotain kirjoittaa, kun ehtisi ja jaksaisi käydä noita valokuvia läpi, on vaan niin paljon muuta säätöä meneillään juuri nyt :)...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti