torstai 10. lokakuuta 2013

Päätöksiä: Krakova!

Ensimmäiset kisatanssipäätökset on nyt tehty. Voi hirvitys. Nyt tämä kaikki alkaa olla jo pelottavan totta ja pelottavan lähellä. Viisi viikkoa, omg, viisi viikkoa!!

Krakovan ohjelmani tulee siis olemaan seuraavanlainen:
Lauantaina 16.11. n. klo 14:00 alkaen ceilin Euroopan mestaruuskisat ja karsinnat ensi kevään Worldseihin.

*painostava hiljaisuus*

Juuri nyt kun tuota ajattelen olen aika kauhuissani.

Jos tuosta päivästä selviän hengissä ilman suurempia henkisiä ja ruumiillisia vaurioita, niin sunnuntaina 17.11. n. klo 10:30 alkaen on vuorossa soolotanssit. Muistaakseni olen jo joskus aiemmin maininnut olevani ahne, mitä irkkutanssiin tulee? Niinpä. Nytkin sitten mennään peräti kuudella soololla.
Primary reel
Primary light jig
Primary slip jig
Primary heavy jig
Beg./Prim. Trophy
Beg./Prim. Trad.set (Blackbird)

Tämä on sentään hieman vähemmän kuin mitä viime vuoden Nordic feisissä tein. Tästä listasta puuttuu single jig, jota en ole vielä primary tasolla treenannut lainkaan ja se hornpipe, jota en kisakuntoon asti jaksanut enkä pystynyt saamaan. Hiukan harmittaa tuo hornpipe, mutta onpahan jotain, mitä ensi keväänä treenata.

Mielenkiintoisena uutuutena on tuo "Trophy" -luokka. Sellaisessa en ole koskaan ennen ollut, tuleepa nyt kokeiltua sitäkin. Trophyssä kukin tanssija saa valita omasta mielestä parhaan tanssinsa, ja siitä tanssitaan sitten yksi askel. Paras saa palkinnoksi pokaalin, kun muissa luokissa saa "vain" mitaleita. Ilmeisesti Trophy -luokat ovat joko suosittuja tai arvostettuja tai molempia, koska vaikka tässä kisassa tanssitaan vain yksi askel, on ilmoittautumismaksu Trophyyn muita soolokisoja kalliimpi. Kokonaisen huiman euron, tosin.

Soolokisapäivä jännittää hiukan silleen mukavasti, mutta ei pelota. Kihelmöi, kutkuttaa, vaikka aina harmittaakin, kun ei ole mielestään tehnyt ja treenannut tarpeeksi. Aina tuntuu, että olisi voinut tehdä enemmänkin, ja tässä minun tapauksessani ei pelkästään tunnu, vaan olisin oikeasti voinut tehdä enemmän. Olettehan lukeneet surkeista kuntoilusuunnitelmieni käytännön toteutuksista...
Aion kuitenkin päättäväisesti olla tuntematta niistäkään liian suuria tunnontuskia. Olen ainakin tähän asti aina tykännyt kisaamisesta ja aion tehdä niin tälläkin kertaa, ja nauttia tanssimisesta! Syteen tai saveen :).

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Kyllä nyt koetellaan...

Mitämitä!? Aikooko koko universumi liittoutua minua vastaan!?

- Viikonlopun fb-episodi hakee varmaan vertaistaan.
- Peruukin väri valittiin (10), peruukit tilattiin, ja vastaus tuli nopeasti: number 10 sold out....
- En ole kunnolla toipunut vielä mustan kisa-asun hihatraumasta, niin eikös eilisiltana ollut tiedossa: esitysasun puseron ompelemista - myös niitä hihoja!!

Arvatkaas mitä tässä on...?

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Kun ihmistä pakotetaan tekemään luonteensa vastaisia päätöksiä

Kumpi on voimakkaampi?
Haluni kisata ceileillä vai vastenmielisyyteni fb:ia kohtaan?

En todellakaan tiedä. En pysty päättämään.

Ja silti, johonkin aikaan aamupäivään mennessä asia pitäisi itselleni selvittää ja tehdä päätös. Järkevintä olisi mennä jo nukkumaan ja miettiä asiaa vielä kerran aamulla, levänneenä.
As if.

Arvostukseni henkilöä X kohtaan on juuri nyt vakavasti pakkasella.

lauantai 5. lokakuuta 2013

Freeeedoooom!!

Musta kisa-asuni siis jäi vielä opastajamme luo helman lyhennykseen, jotta sitä olisi hieman helpompaa (?!?) käsin ommellen viimeistellä. Olisin saanut hakea sen tänään, mutta laiskuuttani en ehtinyt (nimim. aamiainen n. klo 10:30...). Koska en myöskään saanut tykötarpeita yhtä näytösasun käsitöitä varten, jota olin ajatellut nyt viikonloppuna tekeväni, niin sepä tarkoittaa sitä, että minulla on nyt ompeluvapaa viikonloppu! Wohei!!

Tosin, parempi olisi ollut hakea kisa-asu ja kiltisti aloittaa ompelu. Aikaa asun valmiiksi saamiseen on enää melko lailla tarkkaan neljä viikkoa. Deadline on hyvin selkeä.
Päälle asu on saatava Oslossa 2.11.2013. Viimeistään. Eikä olisi ollenkaan huono juttu päästä tanssimaan se päällä muutamaan kertaan jo ennen kisoja.

Hmm... pitäisiköhän alkaa jaotella niitä strasseja...

perjantai 4. lokakuuta 2013

Asupaja: tukiopetusta

Niin... Kuten edellisestä käsityömerkinnästä fiksuimmat pystyivät päättelemään, viime sunnuntain ompelupaja kävi pahasti luonnolle. Nyt muutaman päivän etäisyydenoton jälkeen on ehkä hiukan toivoa saada aikaan edes hieman asiallisempi raportti tuosta kärsimysnäytelmästä.

Sunnuntain tavoitteena oli saada hihat ja kalvosimet paikoilleen ja jopa mitattua helma, jos hyvin kävisi. Joillekin kävikin. Minulle ei.
Hihat sain pykättyä kiinni hitaasti työllä ja vaivalla, mutta ha! Sain kuitenkin! Sen sijaan kalvosimet ottivat minusta niskalenkin ja veivät sata - nolla. Ne rypytykset nähkääs, ne rypytykset, ja laskokset ja muut sellaiset, joita minun sieluparkani ei kestä, ei niin yhtään. Hermot menee. Ja meni. Itkuksi pisti ja kesken jäi, joten tämä tumpelo päätyi opettajan luo tukiopetukseen, joka suoritettiin tiistaina.

Tässä ompelen hihaa. En kovasti tykännyt, ehkäpä siksi kuvakaan ei ole tarkka...

Tässä vielä riemua: Hihat on kiinni ommeltuina!

Ja tässä ne pirulaiset. Vihaan, vihaan! Älköön kukaan ikinä tulko mulle ehdottelemaan mitään kalvosimista!!

En voi kylliksi ylistää pajojemme opastajaa, sille naiselle on sitten jaettu kärsivällisyyttä oikein kauhakaupalla. Oman elämänsä kiireiden keskellä hän vielä jaksaa löytää aikaa tumpeloiden auttamiseen. Osaavissa käsissä kalvosimet hoituivat paikoilleen noin vartissa!?! Ompelukone lakkoili, joten esiin otettiin järeämmät aseet eli saumuri. On muuten nyt tosi sievät kalvosimet mulla!

Saumurikäsittelyä kalvosimille minua osaavimmissa käsissä.

Myös asuni helma saatiin tiistaina mallattua sopivalle pituudelle, ja koska en itse ompelukonetta omista, jäi kisa-asuni vielä opastajamme luo helman lyhennykseen, ennen kuin sitä käsin "pääsisin" viimeistelemään.
Juu, maltan tuskin odottaa...

Että ottaa päähän...

Täällä on taustoilla nyt meneillään sen luokan säätöä, että siitä kirjoittaminen tuottaisi varmaan aika julkaisukelvotonta tekstiä. Sanonpa siis vaan, että tappaa tehokkaasti motivaatiota treenata yhtään mitään tämän illan kisatreeneissä. Käytännön asiat k... no, ei ihan toimi...
Hmph.

tiistai 1. lokakuuta 2013

Syksyn ohjelmanjulistus, jälkiseuranta.

Tänään on lokakuun eka. Se tietää sitä, että
- Osloon on aikaa yksi (!!) kuukausi.
- Krakovaan on aikaa kuukausi ja kaksi viikkoa.
- Näytökseen on aikaa kuukausi ja kolme viikkoa.

Tasan kuukausi sitten julistimme syksylle treenisuunnitelmaa, ja kuinkas sitten kävikään?
No, siinä kävi juuri kuten sanoinkin käyvän.

Minä en ole aamuihminen.
Minä en nouse ajoissa mennäkseni lenkille heti aamusta.
Aamulla mulle ruokaa heti eikä vasta myöhemmin!
Kuntosalille päinkään ole ehtinyt.

Ainoa, missä arvelin onnistuvani oli treeneissä käynti, mutta sekään ei ole mennyt ihan sataprosenttisen suunnitellusti. Kerran piti olla treeneistä poissa, kun ohjelmaan tuli pikakäynti Itä-Suomessa. Treenikerran väliinjäänti harmitti kyllä, mutta toisaalta vaihdossa sain päivän verran korvaamatonta aivan taivaallista rauhaa ja hiljaisuutta keskellä mettää. Ei varmasti ollut pääkopalle haitaksi se piipahdus.

Kurkia

Saalistusta

Voih, karpaloita! Olisin niin halunnut nämä mukaani!

On myös korkea aika tehdä akuutteja päätöksiä:
- peruukki!! Mikä väri!?
- kisatanssit!! Millä tansseilla aion kisata Oslossa, millä Krakovassa.
- ilmoittautuminen!! Ai niin, sekin pitää muistaa hoitaa.
- kisa-asu!! Voi apua, sehän pitää siis oikeasti saada valmiiksi jo vajaassa kuukaudessa!

Kääks!!