tiistai 11. helmikuuta 2014

Taustoilla hektistä säätöä

Otetaan yhdeksän ihmistä ja kaivetaan kalentereita esiin. Aletaan etsiä mahdollisia yhteisiä aikoja lisäceilitreeneille.
Ei o helppoo, voitte uskoa.

Otetaan 17 ihmistä ja kysellään mielipiteitä, millaisen näköisenä tuleva kisa-asumme olisi kiva.
Mielipiteet vaihtelevat, voitte uskoa.

Tämä on jo lähes hupaisaa, miten koitamme itsellemme treeniaikoja keksiä ja säätää erilaisin vaihtoehtoversioin. Halua treenata joukkueessamme tuntuu olevan, mutta elämän realiteetit ei vaan nyt tunnu osuvan yksiin kaikkien halujemme kanssa. Ja sepä se on samalla myös jossain määrin raastavaa.

Omalla lailla hauskaa on myös kisa-asusäätömme. Kisa-asumestarimme on jaksanut tarjota meille kiitettävästi erilaisia vaihtoehtoja mekosta, mallista, helmasta, kankaista, koristeluista ja viitasta, ja projekti vaikuttaa edelleen lupaavalta. Ei käy kateeksi tekijää, kun joutuu ressukka koostamaan 17 hlön tykkäyksistä jonkun sopivan kompromissin. Uskon sen kuitenkin löytyvän ja olen edelleen positiivisen luottavainen lopputuloksen suhteen. Etenkin olen edelleen äärettömän iloinen, että tekijä löytyi täältä Suomen puolelta, ja voimme asiaan mielipiteitä sanoa ihan omalla suomen kielellämme. Takaraivossa kyllä kytee vielä pieni pelko, että mitä jos oma opettajamme rupeaakin olemaan jotain ihan eri mieltä tästä asusta. Sen verran tämä edelleen rassaa, en edelleenkään tahdo maksaa 250e asusta, josta en pidä. Sormeni ovat kainaloihin asti ristissä, ettei moiseen tilanteeseen päädytä...

Enemmän on ottanut päähän (haahaa..) kategoria peruukki. Ne *** peruukit. Ennen Krakovaa koitin niin kovasti saada myytyä omaa näkemystäni, että ei osteta peruukkeja ennen kuin on varma, että Krakovasta jatkoon pääsemme. Jäin vähemmistöön, ja reuhka oli hankittava. Ja ihan turhaan. Tammikuun tiivarilla kävi selväksi, että ostamamme koko pään peruukki ei enää käy, Lontooseen nutturaperuukit kehiin. Grrhh.... Tällaisen pienemmän nutturaperuukkiversion voisin muutoin jopa ajatella omistavani, mutta koska kaapissani on jo yksi ihan turha pakkoperuukki, mitä en koskaan edes halunnut, tällä toisella kierroksella mennään sitten lainaperuukilla. Kiitoskiitos, että sellaisen lainaan saan!! Värisävy ei ihan mätsää omaan päähäni, mutta aivan sama. Toista en osta. Ainakaan ennen kuin se eka on myyty. Anyone???

Saanko esitellä, peruukki nro 2: pieni nutturaperuukki.

Kisat lähestyvät ja asiat etenevät, mitä nyt tämä treenaamattomuus alkaa aiheuttaa ahdistusta ja epätoivoa. Tanssikaveri pelotteli eilen omalla kolme viikkoa kestäneellä flunssallaan. Kolme viikkoa!!?? Juu ei, ei käy!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti