"Hyvä paranemisennuste, muutama viikko", sanoi lääkäri - reilut neljä viikkoa sitten.
Humanistina minä tietysti vetäisin yhtäläisyysmerkin "muutama viikko = kaksi viikkoa" välille, ja kuvittelin tanssivani vanhaan malliin jo kaksi viikkoa sitten. No enpä tanssinut ja sitä pettymystä oli aika ikävä niellä. Tällä viikolla viimeinkin! on ilmassa ollut pientä lupauksen tuntua, kun olen päässyt jo varovaisia, kömpelöitä keijuja ja skippejä kokeilemaan. Voi sitä voiton tunnetta! Huvittava lieveilmiö oli tiistaina huomata vasemman pohkeen olevan itse asiassa jopa kipeämpi kuin revähtänyt oikea pohje. Pohjelihakset ihan shokissa kuukauden tanssitauon jälkeen, ressukat.
Kuukausi tanssimatta. Kisoihin 7 viikkoa. Tasan. Taistelen itseni kanssa onko tällä treenimäärällä edes mitään mieltä ylipäänsä lähteä sooloilla kisaamaan. Järki huutaa että ei, mutta ku mieli tekisi. Kovasti.
Järki on ennenkin tupannut häviämään tämänkaltaiset kaksintaistelut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti