Neljä tuntia lähtöön

Tämän syksyn kisoihin valmistautuminen on ollut hyvin, hyvin erilaista viime vuotisesta. Ceilitreeneissä olen kyllä ollut paikalla pitkin syksyä, mutta treenannut olen enemmän katsellen ja kävellen kuin tanssien. Kahta soolotanssiani olen valehtelematta kesän jälkeen pystynyt tanssimaan läpi alle kymmenen kertaa. Onneksi sentään ehdin kesällä tanssia sen verran, että uudemman tanssin askeleet ehkä jäivät mieleen, ja onneksi toinen on niin tosi tosi vanha, että sitä on tullut jo aiemmin tanssittua. Näillä treenimäärillä ei siis tänä vuonna tarvitse kisoilta odottaa yhtään mitään. Jos sooloissa lavalle asti lopulta menen, aion vain iloita ja nauttia kisatunnelmasta, oli tanssi sitten miten varovaista töpöttelyä tahansa. Ceilissä sen sijaan rutistetaan hampaat irvessä miten parhaiten pystyy. Tiimikavereita ei millään tahdo pettää.

Tällä mennään ja toivotaan parasta.
Vajaat neljä tuntia lähtöön, lienee parasta lähteä pakkaamaan... Raporttia siitä kuinka kävi reilun viikon päästä :).