Getting serious

Kaunis tarkoitus oli, että heti kevään (=toukokuu) tullessa alan vakavasti treenata ja valmentautua syksyyn. Suunnitelma oli Dragúnin kesäkauden alkaessa, että ti ja to tanssin irkkua, ma-ke-pe "lenkkeilyä" ja lihaskunnonkohotusjuttuja, la & su ovat lepopäiviä. Ja muistutukseksi - minun maailmassani lenkkeily on kävelylenkki tai pyörälenkki, juoksulenkki on edelleen utopiaa. Tosin, pakko mainita, että onpa nyt sekin ihme tapahtunut, että irkkutanssi on kuin onkin saanut minut juoksemaan. Tavallaan. Kerran kävelylenkkini aikana nimittäin hölkätä jolkuttelin pari pätkää. Juoksemista se on sekin, eikö?! Eipä kuitenkaan ole tapahtunut toiste. Yllättikö ketään...?

Tosielämässä kuitenkin tulee erilaisia juttuja häiritsemään hyviä tarkoituksia. Kuten vaikka pientä lomareissailua, tai irkkutanssin lisätreeniä. Tiistain ceilitunnin ja torstain showkurssin & vapaavuoron lisäksi olemme siis parin tanssikaverin kanssa ottaneet aiemmin mainitsemani muutaman oman lisävuoron soolotanssien kisatreenejä varten, jonka lisäksi on ohjelmaan tullut treenikertoja meidän EM (+MM??) ceilijoukkuetta varten. Eli jos on lenkkeilyt jäänyt vähemmälle, siltikään en ole pelkästään makoillut. Sitä paitsi, kun poljen n. 35-40 min. treenipaikallemme, tanssin tunnin ja poljen samat 35-40 minsaa kotio, niin eiköhän tuo lenkkeilykategoriakin tule täytettyä.

Haaveilemani vakava ja määrätietoinen treenaamisen aloitus siirtyi siis kesäkuun puolelle. Ei se vieläkään suunnitellun säännöllistä ole, mutta sain sentään aloitettua lihastreenitkin. Lihaskuntopuolen treenini ovat noita nettiohjelmia, kun en muuten itsestäni mitään irti saa. Teen punnerruksia, vatsalihaksia ja reisikyykkyjä. Rehellisyyden nimissä, en minä taida olla ihan niin rapakuntoinen laiskottelija millaisena itseni näen ja jollaisena itseäni pidän, ainakin mitä lihaskuntoon tulee. Lähtötulokseni olivat hyviä, ja oikeasti, olenhan minä ennenkin jonkin verran kuntoillut. Yo-liikunnan parasta tarjontaa aikoinaan oli "circuit training" -tunnit, tykkäsin ihan sikana. Parikytä pistettä, joka toisessa lihaskuntoa ja joka toisessa jotain aerobista hyppelyä tai juoksua tms. Alussa kävin noissa jopa kahdesti viikossa, joten kai siitä joku jälki jonnekin jäi, vaikka sittemmin en noille tunneille päässytkään. Jotain tuollaista haluaisin ohjelmaani edelleen, mutta jäänee haaveeksi. Ensi syksynä ainakin on illat jo niin varattuja, ettei sinne enää taida mitään lisää mahtua. Se mikä minulta puuttuu on sitten erityisesti tuo kestävyys. Niitten skippailujen jaksaminen. Lenkille pitäisi siis lähteä. Huokaus.

Lenkkipolkukin alkaisi käytännöllisesti katsoen kotiovelta...
"Getting serious" koskee myös jalkineosastoa. Uudet kengät ja tossut on pakko saada venytettyä jaloille mukaviksi syksyyn mennessä. Verestä, rakoista, irti hiertyneistä nahkoista ja kipeytyneistä varpaankynsistä (!) huolimatta.

Iiks! Verta sukassa! Irkkutanssijan ilot: tossujen tulee olla "napakat"...
"Getting serious" -suunnitelmissani on vielä vakava aukko. Sooloaskeleita tulisi treenailla ja opetella itsekseen myös salivuorojen ulkopuolella. Tunti viikossa salissa ei ole paljon/tarpeeksi etenkään, jos siellä aloitan joka kerta muistelemalla miten tää askel nyt menikään. Minun tulisi pitää opetella askeleeni, jotta harjoitusvuorolla pääsen niitä oikeasti tanssimaan, ja voin keskittyä enemmän tekniikkaan, en askeleiden muistelemiseen. Lisää huokailua. Tässä olen laiska, en vaan jaksa sipsutella tuossa miniolohuoneessani niitä askeleita sukkasillani uudelleen ja uudelleen niin että ne jäisivät mieleen. Tuosta sipsuttelusta olisi silti hyötyä, vaikka onkin aina ihan eri asia mennä askeleita pienesti ahtaassa huoneessa kuin isosti salissa.

Kämppäni treenisali, peili ja kaikki :D, ja yksi heikoista kohdistani: takanilkan ojentaminen, ärh!
Toinen paha, paha puuttuva juttu on tekniikan hiominen. Kotona voisi aivan hyvin treenata tekniikkaa (kuten kuvassa yllä). Aukikiertoa, ristimistä, nilkan vahvistamista ja korkeilla varpailla olemista, suoria polvia, keskivartalolihasten käyttöä mm. tasapainon pitämisessä korkeilla varpailla seisoessa... Ainoa mitä tällä hetkellä saan tehtyä, on seisoa varpaillani (lähes) aina, kun hampaitani olen pesemässä. Oikeasti :D!

Irkkutanssija hammaspesulla