Kisamatkajärjestelyni ja kisatunnelmani ovat kulkeneet jähmeästi kuin fillari pakkasilla. Lennot on varaamatta. Sopivan hotellin etsintä on näännyttävää puuhaa. Kisapassikuva- ja rekisteröintisäätö on vielä päällä. Treenejä on ihan liian vähän, mutta ei viikossa ole vapaita iltojakaan loputtomiin, eikä kukkarossa rahaakaan kaikkien ylimääräisten treenien maksamiseen. Uusi käsimatkalaukku sentään on,
mutta sekin on vain siksi, ettei itse tarvinnut tehdä sen eteen yhtään
mitään. En edes hoksannut että sellaista voisi pyytää, mutta joululahjaksi sellaisen silti sain, ja ihan pyytämättä (Kiitti äiskä <3!). Kaikenkaikkiaan kuitenkin ihan kuin ei olisi edes menossa mihinkään irkkutanssin maailmanmestaruuskilpailuihin. Hulttio.
Onneksi meillä sentään on tiimissämme aikaansaavia ihmisiä!
Kiitos heidän, hotelli löytyi ja olemme nyt majoituksen verran lähempänä kisoja! Ja kuin taikasauvan iskusta alkoi tekemättömien asioiden ahdistus vähetä ja Lontoo yhtäkkiä tuntua todelta.
Lontoo tapahtuu ja minä olen menossa sinne!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti